Se on viimeinen pyhä nyt hetkeen takana. Vaikka ei tämä nyt tuntunu mitenkään erityiselle, kun osui lauantaille ja kaupatkin on nykyään auki aina.
Klo on 1.50 ja mulla on nyt omaa aikaa. Toi meitin prinsessa päätti taas riekkua ja valvoa tuonne lähemmäs yhtä ennen kuin nukahti. Hän on ollut sellainen kukkuja kyllä koko ajan. Toisinaan enemmän toisinaan vähemmän. Nukkuu sitten kyllä hyvin kunnes ensin malttaa nukahtaa. Meille ei oo missään vaiheessa ollu semmosta yöheräilyä. Ihan vauvanakin heräs korkeintaan kerran yössä syömään. Onneksi näin, kun kuuntelee niitä joiden vauvat herättää kahden tunnin välein. Jotenkin musta tuntuu, että sekin asia kulkee vähän käsi kädessä temperamentin kanssa. Meillä on vähän semmonen hitaasti lämpeevä tarkkailija, kun taas tuntuu, että ne jotka liikkuu jo lujaa niin eivät myöskään nuku pitkiä pätkiä. Tämä vaan mun teoria.
Nyt on ollut pitkä tauko lapsen harrastuksista, niin melkein jo odottaa maanantaita, että pääsee näkemään muitakin ihmisiä. Esikoiskerhoa on siis luvassa. Seurakunnan kerhossa ollaan käyty, vaikka muuten en niin kauhean ahkera seurakuntalainen olekaan. Sen verran ajattelin kuitenkin huomenna olla reipas ja mennä vauvakirkkoon kun semmoiseen oikein kutsukin tuli.
Olen yhden pienen tytön äiti. Äitiyslomani loppuu pian ja sen jälkeen jään ainakin hetkeksi kotiin. Tämän talven ja kevään aikana olen päättänyt saada aikaan jotain muutosta itseeni. Ainakin ulkoiseen minääni. Suuremman huomion elämässäni saa kuitenkin tuo rakas tyttäreni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Peilikuvatus
Mitäs se oma peilikuva projekti? Uskaltauduin puntariin ja se näytti karmeita lukemia. Painan nyt saman mitä viimeisellä neuvola käynnillä e...
-
Tein viime viikolla kaura-luumu-banaanileipää. Käytin siihen aamulta syömättä jääneen luumu-kaurapuuron. Lisäsin vain kananmunaa ja banaani...
-
Mitäs se oma peilikuva projekti? Uskaltauduin puntariin ja se näytti karmeita lukemia. Painan nyt saman mitä viimeisellä neuvola käynnillä e...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti